POLKUJA JA KOETTELEMUKSIA JURALLA FRANCOIS BAILLY-MAÎTREN KANSSA
Francois Bailly-Maîtrelle vaativat enduropolut ja pitkät päivät satulassa eivät ole mitään uutta, mutta 100 kilometrin kierros Ranskan Juravuoriston parhailla poluilla oli hänellekin liikaa. Tähän asti... Juran sairaan siisti sähkömaastopyöräreissu käsitti yksitoista eri reittiä, 5000 metriä nousuja ja SHIMANO EP8-moottorilla varustetun Santa Cruz Bullit -sähköpyörän. Tulos: aivan uudenlainen maastopyöräkierros ja valtavasti hupia!
Juran seudulla olen kasvanut. Tämä alue on minulle tärkeä, pidän siitä kaikin puolin.
Vuosia sitten aloin käyttää joitain osia nykyisistä enduroreiteistä XC-harjoittelussa. Näille poluille pääseminen oli harjoittelutavoitteeni. Se puski minua ajamaan pidempään.
Minusta tuli enduroajaja vuonna 2011. Enduro World Series -kisoihin osallistumisen lisäksi aloin järjestää kisaa ystävieni kanssa: Enduro Jura by Julbo syntyi vuonna 2014. Siitä sai alkunsa alueen hieno maastopyöräilykehitys. Siitä lähtien polkuverkosto – jota hoitaa paikallinen järjestö Enduro Jura Mtb – on kehittynyt vaikuttavasti ja ajajien määrä on suorastaan räjähtänyt!
Kun lopetin kilpa-ajamisen, perustin maastopyöräopas-/taksipalvelun Enduro Juran poluille. Olen vakuuttunut polkuverkostomme laadusta ja monipuolisuudesta, sillä ajan siellä asiakkaitteni kanssa lähes viikoittain. Jura-vuoret eivät nouse Alppien korkeuteen, mutta niiden nousut ovat silti pitkiä ja raskaita urakoita tavallisella enduropyörällä. Korkeusero on noin 700 metriä, joten ilman avustusta pystyy ajamaan enintään yhden tai kaksi polkua kerrallaan. Poluille johtaa aina tie, mikä on mahtavaa takseille, mutta reittien osalta polut ovat joko liian jyrkkiä tai teknisiä tavallisille pyörille. Sähkömaastopyörät muuttavat tilanteen täysin, koska nyt kyseiset polut pystyy nousemaan ja se on jopa hauskaa.
Sähkömaastopyörien määrän kasvaessa ja uuden Shimano EP8-moottorilla varustetun Santa Cruz Bullit -pyörän julkaisun myötä sain ajatuksen luoda kiva kiertoajelu alueen parhaisiin laskuihin ja nousuihin. Se olisi tilaisuus näyttää kaikille, että pian nimettävä "Enduro Jura MTB Trail Centre" on mahtava paikka ajaa monenlaisine maastoineen ja upeine maisemineen.
Laadin vaihtelevan kierroksen, jossa on hyvin teknisiä ja jyrkkiä ratoja, sujuvia ja nopeita osuuksia, vaellusreittejä ja varta vasten pyörille rakennettuja polkuja. Kaikki tämä muodostaa yhdessä reitin, jollaisesta olen aina uneksinut: pituus 99,8 km, 5000 metriä nousuja ja 5800 metriä laskuja yhdellätoista eri polulla.
RETKI
Pitkät ajomatkat ovat minulle varsin tuttuja – osallistuin pitkiin MTB-kisoihin, kuten Transvésubienneen ja La Forestièreen – mutten ole koskaan puskenut 5000 metriä nousuja yhdessä päivässä, joten siitä selviäminen oli iso kysymysmerkki. Vaikka tiedän, ettei sähkömaastopyörällä ajamista voi verrata tavalliseen maastopyöräilyyn, minun piti silti pitää mielessä, että polkuja on yksitoista ja matkan varrella olisi melkoisesti kiviä, juuria ja käännöksiä.
Sen lisäksi en halunnut käyttää sähkömaastopyörää siirtymiin. Halusin lisähaasteita ja käyttää EP8:aa siihen, mihin se soveltuu parhaiten, joten valitsin järkyn jyrkkiä kapeita polkuja enduropolkujen huipulle nousuihin. Tiesin, että siihen menisi melkoisesti virtaa (kuten minäkin 80 kiloisena). Niinpä pelasin varman päälle ja otin mukaan neljä akkua. Se tuntui paljolta 100 kilometrin matkalle, mutta 5000 metrin nousu ja tekniset osat ovat hyvin vaativia. En käyttänyt akkuja tyhjiksi asti, vaan vaihdoin ne varhain, jotta vältyin pysähtelyltä pitkissä, raskaissa nousuissa.
Suunnittelin ajon kestoksi 5 tuntia 30 minuuttia. Aloitin varmaankin hieman turhan vauhdikkaasti, kun innostuin sähkömaastopyörän nousunopeudesta, mutta laskut olivat minulle tuttuja, joten niissä ei tullut yllätyksiä ja pystyin pitämään vauhtia yllä. Siitä huolimatta aikatauluni venyi! Reitti oli tosiaan koetteleva.
No, tavoitteenahan ei ollut tehdä ennätyksiä vaan nauttia joka hetkestä pyörän päällä. Voin sanoa, että onnistuin siinä: matkanteko oli tosi hauskaa kumpaankin suuntaan! Polkujen nouseminen oli kovin palkitsevaa – vaikka jouduinkin tekemään kovasti töitä, en ollut kuvitellutkaan, että joku päivä ajaisin näitä polkuja ylämäkeen. Puolelta päivin jalat olivat jo ihan väsyksissä, mutta sähköavun ansiosta pysyin sen verran voimissani, että pystyin edelleen nauttimaan laskuista.
Lopulta kierrokseni valmistui 6 tunnin ja 20 minuutin ajon jälkeen. Olin lopen uupunut, mutta reitin huomioon ottaen se oli ansaittua! Vertailun vuoksi: kun ajamme alueella hyvien ajajien kanssa taksipäivänä, ehdoton maksimi on kahdeksan polkua, ei yksitoista.
Näet koko reitin tästä. Sen tiedoista näet itse, miten vaativa reitti on: Juran rinteillä ei ole aikaa lekotteluun!
E8-moottorilla varustetun Bullit-maastopyörän kulku oli vaikuttavan tasaista. Tarvitsin pari lyhyttä ajoretkeä, ennen kuin tajusin täysin, miten avustusta kannattaa käyttää teknisissä nousuissa. Minun piti opetella polkemaan kevyesti myös jyrkissä kohdissa, mikä saattaa tuntua järjenvastaiselta. Kun sitä lopulta tajuaa, miten homma toimii, pyörällä voi nousta lähes mihin tahansa, ja se on tosi jännittävää.
Moottori on niin hiljainen, että sitä tuskin edes huomaa ajavansa sähköpyörällä. Ehkä turhankin nopeasti...! Laskuissa Bullit on edelleen erittäin ketterä pyörä. Itse asiassa ajan sillä samalla tavalla kuin MegaTowerillani. 27,5 tuuman takakiekko tekee pyörästä erittäin leikkisän niinkin isoksi pyöräksi, ja 29-tuumainen etukiekko antaa varmuutta koverissa kohdissa ja jyrkillä poluilla. Nopeilla suorilla lisäpaino parantaa pyörän vakautta. Sen selässä tuntee olevansa suorastaan haavoittumaton!
Minulle tämä kokemus oli enemmän kuin haaste, se oli aito löytö. Sähköpyörä antoi minulle lisävapautta reittivalintaan ja lisäsi hauskanpitoa päivän joka tunnille. Minusta tuntuu aivan kuin olisin löytänyt uudenlaisen maastopyöräilytavan, jota olin odottanut kovin pitkään.
Jaa tämä artikkeli
